Matkailua
Yli kahden kuukauden jalkeen poistuin vihdoinkin saarelta mennakseni mihinkas muualle kuin toiselle saarelle. Sansibar koostuu kahdesta saaresta Ungujasta ja Pembasta ja olen siis viettanyt aikaani vain ensiksi mainitussa. Viime lauantaina otin sitten vihdoinkin lautan Pemballe. En ole koskaan aikaisemmin ollut yhta pahoinvoiva laivassa, mutta selvisin oksentamatta perille, painvastoin kuin monet kanssamatkustajani.
Ensimmaisen yon vietin Chake Chakessa, joka oli pienoinen kulttuurishokki vilkkaan Ungujan jalkeen. Kaikki liikkeet sulkeutuivat neljan jalkeen, eivatka avautuneet illalla uudestaan edes rukousten jalkeen. Kadut olivat ihan tyhjia, ei autoja, ei ihmisia. Myohemmin illalla kadulle tuli muutamia ruuan myyjia ja siina oli kaupungin iltameiningit.
Seuraavana paivana suuntasin Weteen, jossa vietinkin oikein aktiivilomailua. Kavin snorklaamassa ja vuokrasin auton kuskeineen, joka kuljetti minua ympari saarta. Wete oli viela hiljaisempi kuin Chake Chake, mutta aktiivilomailun ja mukavien ihmisten vuoksi viihdyin hyvin. Saari on vihrea, kaunis, siella on jattimaisia mangopuita ja vain muutamia mzunguja.
Yleistaen ihmiset Pemballa ovat viela mukavampia kuin Sansibarilla. Monet tosin eivat pida Ungujasta ollenkaan. Poliittisen tilanteen takia naiden kahden saaren valit ovat tulehtuneet. Ungujalla en ole kuullut kenenkaan haukkuvan Pembaa (paitsi ihmetelleet miksi haluaisin menna sinne kun siella ei ole mitaan), mutta pembalaisissa on aistittavissa katkeruutta. Erot on nahtavissa, Pemba vaikuttaa jo ulkoisesti paljon koyhemmalta. Melkein jokainen paikallinen, jonka kanssa juttelin, halusi puhua politiikkaa.
Pemballa sain myos houkuttelevimman tarjouksen miehelta tahan mennessa. Swahili Diversien divemaster tarjosi neljan paivan sukelluskurssia (padi) ilmaiseksi. Hetken aikaa mietin jo sen hyvaksymista. Jarki sanoi kuitenkin, etta parempi vastata kieltavasti. Vastauksena sain syytoksen, etta en voi hyvaksya lahjaa koska sen tarjoaja on musta mies. No, mina en taas saanut vastausta siihen, etta miksi ylipaataan han tarjosi kurssia ilmaiseksi. Ilmeisesti olin hurmannut hanet kietoutumalla kangaan (tansanialaisnaisten kayttama kangas, jossa on sananlasku), kun seuraavana paivanakin han muisti mainita kuinka kaunis olin ollut huivittautuneena, kuin swahilinainen :D Kaytin kangaa pyyhkeena kun olin kylmissani veneessa uimisen jalkeen. Kaikenlaisia viesteja sita lahettaakin tietamattaan. Olen tullut tulokseen, etta osalla paikallisista (muslimi)miehista on paha fiksaatio naisten huivittautumiseen. Varsinkin, jos sen tekee valkoinen nainen. Varokaa kaikki tyttoset, jotka suunnittelette matkaa Sansibarille.
Pembalta lensin Tangaan, joka oli myos aikamoinen kokemus. Kone oli pieni, vain kuusi matkustajaa. Tanga oli aika samanlainen kuin muistinkin sen olevan. Ei mitaan ihmeellista tekemista, hiljaista ja vahan uneliasta. Kavin katsomassa Amboni-luolaa, jossa asuu henkia ja lepakoita. Hurjan jannittavaa ja pelottavaa. Tangasta tuli Dariin, jossa olen talla hetkella. Nayttaa isolta, hienolta ja sahkoakin on talla kertaa. Tingot (daladala-konduktoorit) on paljon ghetompia taalla kuin Sansibarilla. Tanaan aion syoda hyvin ja nauttia ison kaupungin tunnelmasta.
Ensimmaisen yon vietin Chake Chakessa, joka oli pienoinen kulttuurishokki vilkkaan Ungujan jalkeen. Kaikki liikkeet sulkeutuivat neljan jalkeen, eivatka avautuneet illalla uudestaan edes rukousten jalkeen. Kadut olivat ihan tyhjia, ei autoja, ei ihmisia. Myohemmin illalla kadulle tuli muutamia ruuan myyjia ja siina oli kaupungin iltameiningit.
Seuraavana paivana suuntasin Weteen, jossa vietinkin oikein aktiivilomailua. Kavin snorklaamassa ja vuokrasin auton kuskeineen, joka kuljetti minua ympari saarta. Wete oli viela hiljaisempi kuin Chake Chake, mutta aktiivilomailun ja mukavien ihmisten vuoksi viihdyin hyvin. Saari on vihrea, kaunis, siella on jattimaisia mangopuita ja vain muutamia mzunguja.
Yleistaen ihmiset Pemballa ovat viela mukavampia kuin Sansibarilla. Monet tosin eivat pida Ungujasta ollenkaan. Poliittisen tilanteen takia naiden kahden saaren valit ovat tulehtuneet. Ungujalla en ole kuullut kenenkaan haukkuvan Pembaa (paitsi ihmetelleet miksi haluaisin menna sinne kun siella ei ole mitaan), mutta pembalaisissa on aistittavissa katkeruutta. Erot on nahtavissa, Pemba vaikuttaa jo ulkoisesti paljon koyhemmalta. Melkein jokainen paikallinen, jonka kanssa juttelin, halusi puhua politiikkaa.
Pemballa sain myos houkuttelevimman tarjouksen miehelta tahan mennessa. Swahili Diversien divemaster tarjosi neljan paivan sukelluskurssia (padi) ilmaiseksi. Hetken aikaa mietin jo sen hyvaksymista. Jarki sanoi kuitenkin, etta parempi vastata kieltavasti. Vastauksena sain syytoksen, etta en voi hyvaksya lahjaa koska sen tarjoaja on musta mies. No, mina en taas saanut vastausta siihen, etta miksi ylipaataan han tarjosi kurssia ilmaiseksi. Ilmeisesti olin hurmannut hanet kietoutumalla kangaan (tansanialaisnaisten kayttama kangas, jossa on sananlasku), kun seuraavana paivanakin han muisti mainita kuinka kaunis olin ollut huivittautuneena, kuin swahilinainen :D Kaytin kangaa pyyhkeena kun olin kylmissani veneessa uimisen jalkeen. Kaikenlaisia viesteja sita lahettaakin tietamattaan. Olen tullut tulokseen, etta osalla paikallisista (muslimi)miehista on paha fiksaatio naisten huivittautumiseen. Varsinkin, jos sen tekee valkoinen nainen. Varokaa kaikki tyttoset, jotka suunnittelette matkaa Sansibarille.
Pembalta lensin Tangaan, joka oli myos aikamoinen kokemus. Kone oli pieni, vain kuusi matkustajaa. Tanga oli aika samanlainen kuin muistinkin sen olevan. Ei mitaan ihmeellista tekemista, hiljaista ja vahan uneliasta. Kavin katsomassa Amboni-luolaa, jossa asuu henkia ja lepakoita. Hurjan jannittavaa ja pelottavaa. Tangasta tuli Dariin, jossa olen talla hetkella. Nayttaa isolta, hienolta ja sahkoakin on talla kertaa. Tingot (daladala-konduktoorit) on paljon ghetompia taalla kuin Sansibarilla. Tanaan aion syoda hyvin ja nauttia ison kaupungin tunnelmasta.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home