Ensimmainen kuukausi Sansibarilla

Vihdoinkin voisin päivittää blogia. Olen ollut hieman laiska siinä, johtuen siitä, että ensimmäiset pari viikkoa olin käytännössä kipeä koko ajan. Vieläkin kamala yskä jatkuu, luulen, että en pääse siitä eroon koko oleskeluaikana.

On tuntunut aika kummalliselta palata tänne. Kun vuosi sitten tulin, niin kaikki oli uutta ja jännittävää, nyt on sellainen olo, että kaikki on jo nähty. Kadulla törmää tuttuihin, jotka muistavat minut viime kerralta. Kauppiaat eivät ahdistele, lähinnä vaan tervehditään. Laivalippua ostaessa kysyttiin suoraan omaanko resident permitin ja puhutaan swahilia. Ehkä en sitten enää näytä niin hukassa olevalta kuin viime kerralla.

Tein Riikat ja ostin buibuin (abaya, muslimikaapu) ja mtandion (huivin), täytyy kyllä sanoa, että hieman hassulta tuntuu käyttää sitä, mutta buibuini on kyllä todella kaunis. Suhtautuminen minuun muuttuu hieman. Tervehdyksinä saan Salaam aleikumia ja kysymyksiä, että olenko muslimi. Välillä kuulen myös ihmettelyjä: Mzungu anavaa buibui!(Eurooppalainen, joka pukeutuu buibuihin!) Yleisesti ottaen suhtautuminen on kyllä parempaa ja naisiltakin kuulee kommentteja kuten umependeza (sinä miellytät minua).

Viime torstaina osallistuin Suomen itsenäisyyspäivän viettoon Riikan ja Saanan kanssa suurlähettilään residenssillä Dar es Salaamissa. Tarjolla oli runsaasti alkoholia ja sen seurauksena melkoinen määrä humalaisia suomalaisia. Ruokapuolesta täytyy valittaa, tarjolla oli vaan pieniä cocktail-paloja. Juhlat Afrikassa eivät ole mitään ilmaan kunnollista ruokaa.

Ensimmäisen kuukauden opiskelin myös tiiviisti swahilia, tällä hetkellä keskityn täysin gradun tekemiseen. Aamupäivät ovat hyvää työskentelyaikaa, iltapäivällä tulee niin kuuma, että silloin tekee mieli vaan lepäillä rauhassa. Iltaisin pystyy sitten taas työskentelemään, kun kuumuus vähän hellittää. Seuraavat kaksi kuukautta tulevat siis olemaan hektistä aikaa gradun parissa.